In the middle of Middle Earth 1/2

Nyt on Uusi Seelanti takana ja täytyy kyllä sanoo, että oli ihan törkeen hyvä reissu! Koska postauksesta tulee luultavasti kaikkien näiden kuvien takia ihan liian pitkä niin jaan tän kahteen osaan.

Elikkäs matkustin maanantaina Wellingtoniin, joka on tunnettu siitä, että Hobitti- elokuvan maailman ensi-ilta pidettiin siellä ja lentokentän katolla on edelleen iskulause, "In the middle of Middle Earth" lisäks siellä katossa roikkuu jättimäinen klonkku, että varmasti turistit tietää mistä on kyse. Olin perillä 15.15 paikallista aikaa ja joskus 16 jälkeen olin sitten Nomads Capital Backpackers majotuksessani. Olin ihan innoissani, että jes, toivottavasti mun 4 hlön huoneessa on jotain kivoja tyyppejä niin voisin sitten hengailla niiden kanssa, mutta kuinka ollakkaan, koko huone oli yksin mun käytettävissä. No ei siinä mitään, mää otin huoneen ainoon parisängyn ja levitteloin kaikki khamani kotosasti pitkin huonetta. Tyypilliseen tapaani.. Ilta tuli nopeesti, kun ettin n. 3h jonkinlaista kauppaa, josta olisin saanu shamppoota ja karkkia, mutta koko kaupungissa ei ollu supermarkettia! Tai ainakaan en löytäny koko aikana! No oli pakko sitten väsyneenä luovuttaa ja mennä kämäselle kiskalle ja maksaa ittensä kipeeks perustarvikkeista. ( Ja karkista) 

Seuraavana päivänä lähin sitten Taru Sormusten Herrasta- kierrokselle, jossa siis bussilla mentiin ympäri Wellingtonia ja käytiin niillä paikoilla, joissa oltiin kuvauksia tehty. Olihan ne muuttunu jonkin verran, kun kuitenkin kuvauksista on aikaa se 13 vuotta, puut oli kasvanu ja sinne ei oltu jätetty oikeestaan mitään merkkejä siitä että mitään oltais kuvattu, koska sillon kun ne kuvaukset alko, kukaan ei ensinäkään tienny että siitä tulis niinkin laaja juttu, ja osaks senkin takia Uuden Seelannin hallitus piti tiukkaa linjaa siinä että paikat jätetään sen näkösiks, kun ne on löydettykkin, jonka takia Helms Deep ja Minas Tirithistä ei oo mitään jälkiä. Kuten esimerkiks, ne hakkas kiveen portaat leffaa varten, mutta nekin piti peittää kuvausten jälkeen, joten kuten kuvasta näkyy, aika paljon joutu paikoin käyttään mielikuvitustansa. Lisäks ne loi maisemia paljon tietokoneella, joten monissa paikoissa oli vaan puu tai tietty kohta joka oli aito ja josta näki että se on ollu elokuvassa. Mutta maisemat oli muutenkin tosi upeet ja koska kierreltiin ympäri Wellingtonia ja mount Victoriaa ja Rivendlin kansallispuistoo, niin näki myös samassa upeeta luontoo, sademetsää ja upeita maisemia.

Helms Deep ja Minas Tirith, tai mitä niistä on jäljellä

The garden of Isengard

I think we should get off the road

Koska se retki kesti vaan pari kolme tuntia, oltiin takasin jo joskun 14 aikaan ja päätin mennä sitten vielä katsastamaan paikallisen Te Papa museon. Siellä oli hienosti kerrottu Uuden Seelannin löytymisestä, paikallisista asukkaista sillon, ja mitenkä Ison Britannian sotimiset ja muut vaikutti Uuteen Seelantiin. Lisäks siellä esiteltiin alkuperäskansojen Maori- kulttuuria ja siellä oli esillä Maorien tekemiä esineitä, koruja, pukuja ja muuta. Se oli tosi mielenkiintonen ja olis ollu kiva perehtyä siihen paremminkin, mutta siihen aikaan iltapäivästä olin väsyny ja nälkänen, joten menin istuskelemaan lounaalle ja sitten kiertelin vähän kaupoissa ja koska iskä valitti mulle huonoista kengistä, niin menin ostaan paremmat. Aivan törkeen hienot pinkillä pantterikuosilla varustetut varrettomat Converset! Sitten kun illalla palasin takasin motelliin, niin siellä mun huoneessa olikin joku nukkumassa. Ei yhtään hävettäny, kun kaikki mun khamat oli levällään siellä huoneessa ja muutenkin mekkaloin mennessäni sinne, kun en osannu yhtään varautua. Se sitten lahjakkaasti kostikin mulle mun rymistelyn, lähtemällä seuraavana aamuna kukonlaulun aikaan pitäen julmettua rytinää ja pauketta..

Ihana puisto satamassa, jossa nautin lounasta