2013/04/29

I don'n never wanna leave this town, cause after all, this city never sleeps at night -Perth!!

Ah, Perth! Oon viimein löytäny mun rakkauskaupungin!! Ihana kaupunki, ihania ihmisiä, kauniita rakennuksia.. Jotain niin täydellistä! Oisimpa voinu viipyä siellä kauemmin, varsinkin kun olin lähössä, niin siinä sisäpihalla istu porukkaa ja ne tarjos mulle kakkua aamupalaks, ku yhellä oli synttärit ja sano mulle, että :"et sää voi lähtee, meillä on bileet tänään! Mitä sää muka Adelaidessa teet, ei siellä oo mitään, jää mielummin tänne!" Olin ihan tippa linssissä ja oli vähällä etten perunu mun junalippua siitä paikasta..

Siispä, mun edellisen postauksen jälkeen en oikeestaan jaksanu tehä hirveemmin mitään, kun harhailin lähes koko päivän kaikkien kapaasieni kanssa ja ettin majapaikkaa, jonka sitten lopulta löysin Newcastle Streetiltä, kunnon urbaanista china townista. Ihana syrjäisempi osa kaupunkia, jossa kaikki parhaat menomestat ja ruokapaikat sijaitsi. Paikan nimi oli Ozi Inn ja vaikka se ei ollukkaan mikään viiden tähden hostelli, vaan kunnon vanhanliiton backpacker paikka, niin silti rakstin sitä hostellia! Kaikki ihmiset otti heti mut porukkaan mukaan ja kysy, että lähenkö mää bbq bileisiin ja järkkäili kaikkia vip passeja koko porukalle ja meillä oli ihan sairaan kivaa.


Alkuviikon siis otin ihan päämäräkseni kierrellä ympäri ämpäri kaupunkia ja napsia kuvia, minkä sainkin toteutettua hienosti. Oli tosi mieltäylentävää kävellä keskustassa, kun ihmiset tuli ihan avoimesti sanomaan kohteliaisuuksia, esim. Kun olin lounaalla Murray St Mallilla ja lakkailin kynsiäni siinä samalla, niin huomasin että semmonen vanhempi ukkeli tarkkaili mua. Noo en antanu sen häiritä, vaan jatkoin touhujani ja kun olin valmis ja nousinlähteekseni, niin se ukkeli tokas mulle että: "I really like your nailpolish." Olin tietysti otettu oivasta valinnastani. Noo jatkoin sitten matkaa, niin Planin hyväntekeväisyys kerääjä pysäytti mut ja tokas, että mulla on tosi kiva ja mystinen silmämeikki ja loppujenlopuks kun olin jo menossa hostellille niin mun juoksi kiinni joku heppu, joka kerto mulle, että näytin kivalta ja mielenkiintoselta ihmiseltä, jonka kanssa ois jännä keskustella..! Siis päivän päätteeks en vaan pystyny pyyhkimään hymyä naamaltani vaan olin kun naantalin aurinko. Ihanaa saada noin positiivista kommenttia! Miksei tällästä tapahdu Hämeenkadulla!?






Loppuviikosta eli torstaina tajusin laiskotellessani puistossa, että mullahan loppuu kohta päivät, enkä oo tehny vielä mitään, mitä olin suunnitellu tekeväni! Pienoisen panikoinnin jälkeen sain kun sainkin pääni kasaan ja päätin perjantaina mennä Perth Zoohon. Tyypilliseen tapaani olin siellä vasta iltapäivällä puoli kolmen aikaan. Toisaalta vaikka siinä ei kauheesti ollu aikaa tehdä ylimääräsiä kierroksia, (varsinkin kun en ois halunnu poistua käärmetalosta, vaan viedä kaikki ne käärmeet salaa mukanani kotiin) niin silti oli mahtavaa, kun kaikki lapsiperheet oli lähteny, niin sain mennä siellä lähes yksikseni. Lisäks lähempänä sulkemisaikaa, tuli ruokinta aika, joten eläimet oli virkeitä. Oli kyllä mahtava päivä, näin kaikkia eläimiä, mitä en oo ennen nähny, kuten Tasmanian tuholaisen, Koalan(!!), suurikokosimman pyhthon lajin, krokotiilin ym. Sitten kun palailin hostellille päin, niin tottakai, perjantai fiilis oli vallannu kaupungin ja Murray St Mall oli muutettu isoks ruokatoriks, jossa oli kojuja eri maiden edustajilta, orkestereja, katuesiintyjiä ja paljon porukkaa. Oikee fiiliksen nostattaja!



Lauantaina menin sitten junalla Fremantleen, joka on vanha kalastus satama ja entinen hippikaupunki. Se oli nätti kaupunki, kaikki ne rakennukset oli tosi kauniita ja se satama oli hellyyttävä vanhoineen aluksineen ja kuluneine ravintoloineen. Se vaan, että taas, menin sinne vasta iltapäivästä, joten en jaksanu kauheen kauaa siellä pyöriä, varsinkin kun illalla oli krikettipeli Perthissä, niin kaikki junat oli täynnä katsojia.. No vietettiin sitten mun vikaa iltaa ja yhen saksalaisen synttäreitä ja oli kyllä mahtava vika ilta.



Mää sain siellä eräänlaisen legendan maineenkin, kun yks yö olin tulossa kerros sängyn yläpedistä alas, ja kun sieltä oli vähän kinkkinen alastulo päätyä pitkin, niin tottakai tipuin sieltä. No aamulla sitten ne mun huonekaverit kysy että tipuinko mää sängystä viimeyönä ja olin että njoo... Niin se likka rupes nauramaan ja sano että ne on koko aamun nauranu mulle ja puhunu siitä, mutta ei viittiny päin naamaa nauraa, kun ei tienny että sattuko muhun. Noo sitten kun hengasin alakerrassa, niin kuulin kun jotku puhu siitä, että kuulikko että se joku tyttö tippu sängystä, niin olin sillee joo bingo täällä, se olin muuten minä ja sitten kun tuli uusia, niin kaikille varmasti tehtiin selväks, että toi on muuten se falling girl, joka tippu sängystä.

Perth on siitä ihana kaupunki, että vaikka se on tosi laajalle levittyny ja suurkaupunki, niin koska se on sen verran syrjäytyny muista suurkaupungeista, niin se on säilyttäny semmosen maalaisjunttimaisuutensa hyvällä tavalla. Ihmiset ei pelkää tulla juttelemaan ja perus aussien no worries meininki oikeen korostu siellä. Sinne kyllä vielä palaan joku päivä!

2013/04/12

Adelaide!

Jee, viimein tienpäällä! Lähdin siis junalla menemään Melbournesta Adelaideen jossa vietin 2 päivää ja tänään olis sitten tarkotus lähtee yötämyöten Perthiin. Kaikki on menny muuten tähän mennessä nappiin, paitsi että tottakai, Country Link, eli passien myyjä oli nostanu hintoja sillä välin kun olin Warragulissa tekemässä matkasuunnitelmaa ja sitten ne löi vielä jotku helkkarin bensaverot siihen päälle! Aussit on kyllä mestareita piilokulujen nyhtämisessä.. Passi tuli sitten maksamaan kuluineen sen 570$. Mur.

Kuitenkin kaikesta huolimatta pääsin hyvin lähtemään Adelaideen ja penkit oli yllättävän mukavat istua, sain kokonaan ittelleni kaks leveetä penkkiä, joten sain sitten nukuttuakin kohtalaisesti matkan aikana. Adelaidessa sitten junasta noustessani tajusin, että täällähän on ilta jo pitkällä, kello tuli 18.30 ja mulla ei ollu minkäänlaista käsitystä, missä olis lähin hostelli. Onneks sitten keskustaan oli menossa semmmonen äiti-tytär seurue, niin kävelin niiden kanssa. Ei mulla muuten mitään ongelmaa, mutta yksin liikkuminen kaupungin ulkopuolella, päättömän kanan suuntavaistolla, ei oo kauheen hyvä idea. Löysin onneks hyvän hostellin keskustasta ja pääsin nukkumaan.

Adelaide on ihan nätti kaupunki, hirveesti puistoja joka puolella ja keskusta rakentuu kolmen perättäisen kadun ympärille. En kauheesti jaksanu seikkailla, kun kuitenkin mulla on 5 päivää vielä Adelaidessa oloo, kun ootan junaa Alice Springssin, niin käyskentelin sitten siinä ydinkeskustassa ja kävin katsastamassa Migration Museumin. Se oli tosi mielenkiintonen, siellä oli mm. Aborginalien elintavoista, kulttuurista ja taiteesta, täytettyjä eläimiä Australiasta, Euroopasta ja Afrikasta, ja sit siellä oli koottu taidegalleria taideteoksista, joita tutkijat oli piirtäny käydessään Australiassa ja tutkiessaan Australian luontoa ja eläimiä. Mulla meni melkei  siellä ihmetellessä koko päivä ja illalla sitten tein massiiviset eväät mun 2 pvän junamatkalle. 

Torstaina huone piti luovuttaa jo 9.30, joten kun olin saanu kaikki kapaasini jollain ihmeellä ulos sieltä huoneesta, niin päätin lähtee kävelemään juna asemalle. Mun hieno aikaansaannokseni painaa ihan törkeesti ja kun matkaa oli n. 5km niin päätin että meen istumaan asemalle mielummin kun roudaan khamojani hiki päässä pitkin kaupunkia. Lämpöö kun on 30○c, niin luultavasti kuolisin ennen kun pääsisin illalla lähellekkään junaa. Mulla oli laatuaikaa kepeät 6h ennen kun juna lähtee, mutta olipahan ilmastoitu rakennus jossa ootella!

Junassa matka meni ihan kivasti, oli upeet maisemat, joka puolella punasta hiekkaa ja pusikkoo silmän kantamattomiin. Pysähdyttiin muutaman kerran ensin Cookissa, joka oli kulta ryntäyksen aikana iso kaupunki, mutta sen jälkeen kuoli kasaan ja suljettiin virallisesti -97. Asukasluku oli 4 ja mää menin ensimmäisten joukossa takasin junaan istumman, etten vahingossakaan jäis sinne autiomaahan.. Toinen pysähdyspaikka oli Kalgoorlie, jossa sitten jäin junaan nukkumaan, kun asemakahvilakaan ei enää ollu auki.

Nyt sitten Perthissä, päivä on kaunis, ja mulla on hyvää aikaa tutustua kaupunkiin (istun kahvilassa ja dataan..) ja ettiä joku majapaikka.

Kuvia tää tabletti ei suostu vieläkään lataan nettiin, en sit tiiä onko vika mun laitteessa, vai ohjelmassa, mutta toimi ei jokatapauksessa..


2013/04/05

We're the last people standing at the end of the night. We're the greatest pretenders in a cold morning light

Joo on ollu pikkusen väliä viime tekstistä, johtuen siitä että turhauduin kiukustuin ja murjotin n. 2vk, kun en päässykkään töihin. Ei sillä ettenkö osais käsitellä vastaankäymisiä, mutta joo ärsyttihän se.

No päätin sitten kuitenkin lähteä Melbourneen asustelemaan mun toisen sedän luokse ja nyt oo ollu melkein 2vk kattellu Melbournee ja tehny suunnitelmia (joo o, taas..) 

Melbourne on kaupunkina tosi kaunis, sijottu kyllä mun listassa aika korkeelle. (Lontoo edelleen nro.1) Keskustassa oli hehppo kulkee, kun se on tehty silleen ruutukaavalla. Rakennukset oli kauniita ja arkkitehtuuri oli muutenkin tosi upeeta, lisäks rakastuin siihen katukuvaan, kun puita oli teiden varsilla ja se pehmensi sitä katukuvaa huomattavasti. Käytiin myös kuuluisalla Victoria Marketilla, joka on siis suuri tori, josta voi ostaa melkein mitä vaan suht halvalla. Sieltähän mää sitten kannoin kassikaupalla paitoja ja bumerangeja tuliaisiks. No kun kerta halvalla sai!




Maanaintaina meen sitten ostamaan sen junapassin, josta varmaan oon kertonukkin edellisten master planieni ohessa, mutta siis ideahan on, että 450$ lipulla pääsen meneen junalla Adelaidesta pitkin Australiaa rajattomasti. Tein sitten kunnon kalenterin, johon merkkasin ja laskeskelin kaikki aikataulut ylös. Nuijjaahan tässä on se, että jos haluat mennä esim. Perthiin, niin joko lähet sieltä seuraavana päivänä takasin tai sitten ens viikolla. Ei muuten siinä mitään, mutta kun matkoihinkin menee aikaa, niin 6 viikkoo, joka mulla on jäljellä hurahtaa nopeesti. Tän takia mun piti luopua Darwiniin menosta ja jään Alice Springssissä pois ja käyn Urulu vuorella, koska se on pakko nähdä kun kerta tänne asti tultiin! Sitten kun Perth ja Alice Springs on nähty, niin haen loput mun tavaroista Melbournesta, heitän hyvästit ja meen takasin Cold Coastille Sydneyn kautta. Mietintään menee se Tasmania, kun sinne menee laiva yön yli niin siihenkin menee väkisin aikaa (ja rahaa..), että luultavasti jä väliin. Ei haittaa, sillä voin sen ajan sitten olla Sydneyssä ja Cold Coastilla huvipuistoissa! Wuhuu!! 

Tällästä mulle tällähetkellä, jätin mun kannettavan Coastille säilöön, ettei sitä pöllitä, niin yritän parhaani laitella kuvia tällä postimerkin kokosella tabletilla, että jos postaukset on lyhyitä ja ärtyneitä niin johtuu ihan vaan siitä. Siks ei nyt tuu mitään kuviakaan, kun ei tää suodtu laityamaan niitä. Kokeillaan paremmilla yhteyksillä jossain muualla..