What the hell am I doing here? I don't belong here.. Alice Springs & Uluru!

Nyt on sitten selvitty hullujen hostellista, seka Alice Springssin tuppukylasta, seka viimenen kuukausi taalla pyorahti kayntiin. Tai viimenen kolme viikkoo.. Viimenen kuukausi on kylla kulunu kun siivilla, ihan hullua, etta pitaa alkaa jo laskeen paivia, etta koska viimestaan pitaa palata Cold Coastille, etta ehtii oleen siellakin jonkun aikaa ennenkun menee takasin Suomeen.

Perthista siis tulin Adelaideen, jossa olin ja hengailin viikon, nimenomaan hengailin, en oikeesti tehny yhtaan mitaan. Asuin hullujen hostellissa, "hullujen"sen takia, etta siella oikeesti asuu ihan pimeeta porukkaa, yks puhuu ittekseen, toinen on juoppo, joka roudas poikansa ja poikaystavansa sinne ryyppaamaan paivat pitkat ja sitten on yks ei hullu, mutta se on joku 50v ja asustelee kaikessa rauhassa huoneessaan ja pelaa paivat pitkat, eika siis poistu sielta sangystaan koko paivana mihinkaan. Se kerto mulle ihan innoissaan, et se oli saanu hakattua uusimman Assassin's Creedin lapitte ja nyt silla on viela joku kaks pelia mitka sen pitaa lapasta.. Olin tosi ymmartavaisena, et joo tosi kiva.. Ja sit viime viikonloppuna, kun tulin Italialaisten kanssa takasin hostellille, niin hostellin eessa oli poliisi ja ambulanssi, kun yks Abopariskunta, joka siella asu myoskin oli vahan ottanu yhteen. Muuten se on ihan jees hostelli, tai no semmonen perus oikeen backpacker paikka taas, mutta oon tutustunu siella tosi mukaviin ihmisiin ja sen takia viihdyn siella. Lisaks se on vaan 17$/yo.. Mun huoneessa oli taas melkein pelkastaan Saksalaisia ja yks Belgialainen ja se tietokoneheppu ja sitten kun perjantaina istuttiin iltaa, niin se yks Saksalainen alko puhumaan etta "saa muuten viet ihan alyttomasti tilaa!" Ja sitten se Belgialainen alko komppaan sita ihan innoissaan, etta niin muuten viekki, et sun tavaroita on jokapuolella! Ja kauhee nalkutus siita etta mun kassi on vaarassa paikassa ja oon sotkunen yms. yms. Vaikka ne ite on sotkusia ja siella huoneessa meni kaiken khaman keskella pieni kaytava, jota pitkin mahtu kulkemaan. Maa en oo sotkunen.

Adelaiden Rundle Mallilla

Kuulemma maailman kuulua, ja Australian parasta suklaata..

Sunnuntaina lahin sitten Aliceen junalla, joka kesti 1,5 paivaa menna. Taas koko matka pelkkaa punasta hiekkaa, pusikkoo, hiekkaa, lehmia, kameli, pusikkoo, luuranko.. Mulla onneks oli pari kirjaa ja hakumateriaali (yh..), joten matka meni melkos mukavasti. Perilla oli sitten +35 lamminta ja mina astelin siella naama aurinkoon pain taas maailman onnellisimpana, kun sain vahan varia pintaan!

Alice Springs on aika pieni kaupunki, keskella ei mitaan. Eika siella sen kummemmin ollukkaan mitaan. Ne on keskittyny oikeestaan pelkastaan siihen etta ne kyyraa sielta porukkaa Urululle, ei oikeestaan mitaan nahtavaa, paitsi Aborginaalien taidegalleriat, ne oli mielenkiintosia. Niiden taide on niin erilaista ja niilla on niin omanlainen tyyli maalata, ettei sita voi verrata mihinkaan, lisaks ne eri tyylit ilmeisesti kiertaa siella opetettavana taitona, niin ainakin kasitin, etta sukulaiset opettaa toisiaan maalaamaan silla omalla tyylillaan, joka saattaa olla erilainen, (toisessa tyylissa pisteita, toisessa viivoja, esim.) kun toisessa heimossa. Kauheesti en sitten maanataina missaan kayny, kun oli jo iltapaiva kun paasin kirjautuun hostelliin, joka oli sopo pieni, Alice Springssin pienin hostelli. Siella oli kolme rakennusta pienella pihalla, yhessa respa, jossa ylhaalla huoneita, toisessa huoneita, kylppareita, ja pesuhuone ja kolmanessa keittio, "chatroom", olihuone ja muutama huone. Sisapihalla oli sitten uima-allas, parakki, jossa oli muutama huone ja leikkimokki!! Siis leikkimokki, jonka sait varata ittelles! Se oli jotain niin liikuttavaa, etta melkein pyysin sen ittelleni, mutta paadyin sitten tyytyyn kolmen hengen huoneeseeni, jossa oli vaan yhtena yona muitakin, ja mulla parisanky, tottakai, luksusta.. Mutta tottakai lisatila tuo lisa haasteita ja melkein ekana yona aloin huutamaan, kun nain sellasta unta, etta mun sangyssa on kaarme ja sitten taas kerran kannykan valolla koitin tiirailla, etta onko se myrkkykaarme, etta huudanko apua, vai voinko antaa sen olla mun vieressa.. Onneks en huutanu, ois ollu pikkasen noloo. Lisaks tajusin, etta oikeesti vien aika paljon tilaa, kun keskiviikkona kun herasin niin tajusin etta olin taas ripotellu kaikki khamani ympari huonetta, kun tajusin olevani ainoo siina huoneessa.. Hups.

Tiistaille varasin sitten matkan sinne Ulurulle, joka lahti 6am ja koska mun piti herata 5:00, niin tietaahan sen mita siita taas seuras. Ensinakin meinasin nukahtaa suihkuun, jonka takia mulla meni siella ihan liian kauan, sitten kun esitteessa kaskettiin ottaa mukaan hattu, vesipullo ja aurinkorasvaa, niin mullapa oli 2dl vetta mun pullossa, hiuslakkaa ja viltti. Kylla viltti, koska aamulla oli pirun kylma. Matkaa oli 450km, mutta onneks en ollu nukkunu paljookaan, niin nukuin koko matkan sinne. Mentiin ekaks Olgasille, jossa oli kolme pienempaa vuorta ja tehtiin kavelylenkki sinne vuorten valiin, josta oli mahtavat nakymat. Sitten mentiin Uluru-Kata Tjuta National Parkkiin, jossa sitten kaytiin Aborginaalien kulttuurikeskuksessa, jossa kerrottiin niiden Abojen uskomuksista ja tarinoista siita vuoresta. Sitten kierrettiin sita vuorta ympari ja ne oppaat naytti sitten samalla niita koloja ja kuoppia et mita ne tarkottaa niiden abojen mukaan. Se oli tosi mielenkiintosta ja ne oppaat naureskelikin etta, "niin naatteko sen skorppionin siina seinassa? Ette? No ottakaa tekin vahan LSD:ta, niin kohta nakyy koko perhe!" Sitten mentiin siihen viralliselle auringonlasku nakoalapaikalle ja syotiin BBQ paivallinen, nautittiin lasilliset kuplivaa ja saatiin upeita kuvia. Reissu oli kylla kokemisen arvonen. Ja ei, en kiivenny sinne vuorelle, koska oikeesti, se oli ihan pystysuoraa nousua ja siina meni semmonen heiveroisen nakonen kaide mista pysty pitaan kiinni ja sitten kun ne oppaat kerto tarinoita miehesta, jolta oli tippunu lompakko ja kun se oli yrittany kurottaa sita, niin se oli tippunu ja sit kun se mies loydettiin, niin silla ei ollu sormia, kun se oli yrittany pitaa kiinni vuoren kyljesta. Siina vaiheessa aattelin, etta toi on just jotain sellasta mita mulle vois tapahtua, etta en halua kuolla taalla ja tanaan. Ainakin pidin Abot tyytyvaisena kun niilla oli kyltteja jokapaikassa, etta se on hapasya sen vuoren pyhyydelle jos sinne kiipee. Eiks sitten kannattas ottaa se kiipeemis kaide pois sielta...?

Keskiviikkona sitten pyorin kaupungilla, tapoin aikaa, kavin taidegallerioissa.. Mun oli suunnitelmana menna puistoon lukemaan, mutta kaikki puistoalueet oli taynna joko Aboja perheittain hengailemassa tai sitten sammuneena nurmikolla, niin en sitten menny, kun ei tieda mita kaikkee siina nurmikolla on..

Nyt sitten oon takasin Adelaidessa, hullujen hostellissa, mutta paasin mun Italialaisten kaverien kanssa samaan huoneeseen, joten oon ilonen. Lisaks se huone on ns. paremmalla, entisella motelli puolella, joten mukavat oltavat tiedossa. Aattelin menna Wild Life arkkiin, joka on 30min ajomatkan paassa, jos vaikka paasisin halailemaan koalaa!!!!

Sain viimein kyyrattya itteni Internet kahvilaan, joten kestakaa teksti aalla ja oolla, sain sentaan kuvia laitettua!