Kuitenkin kaikesta huolimatta pääsin hyvin lähtemään Adelaideen ja penkit oli yllättävän mukavat istua, sain kokonaan ittelleni kaks leveetä penkkiä, joten sain sitten nukuttuakin kohtalaisesti matkan aikana. Adelaidessa sitten junasta noustessani tajusin, että täällähän on ilta jo pitkällä, kello tuli 18.30 ja mulla ei ollu minkäänlaista käsitystä, missä olis lähin hostelli. Onneks sitten keskustaan oli menossa semmmonen äiti-tytär seurue, niin kävelin niiden kanssa. Ei mulla muuten mitään ongelmaa, mutta yksin liikkuminen kaupungin ulkopuolella, päättömän kanan suuntavaistolla, ei oo kauheen hyvä idea. Löysin onneks hyvän hostellin keskustasta ja pääsin nukkumaan.
Adelaide on ihan nätti kaupunki, hirveesti puistoja joka puolella ja keskusta rakentuu kolmen perättäisen kadun ympärille. En kauheesti jaksanu seikkailla, kun kuitenkin mulla on 5 päivää vielä Adelaidessa oloo, kun ootan junaa Alice Springssin, niin käyskentelin sitten siinä ydinkeskustassa ja kävin katsastamassa Migration Museumin. Se oli tosi mielenkiintonen, siellä oli mm. Aborginalien elintavoista, kulttuurista ja taiteesta, täytettyjä eläimiä Australiasta, Euroopasta ja Afrikasta, ja sit siellä oli koottu taidegalleria taideteoksista, joita tutkijat oli piirtäny käydessään Australiassa ja tutkiessaan Australian luontoa ja eläimiä. Mulla meni melkei siellä ihmetellessä koko päivä ja illalla sitten tein massiiviset eväät mun 2 pvän junamatkalle.
Torstaina huone piti luovuttaa jo 9.30, joten kun olin saanu kaikki kapaasini jollain ihmeellä ulos sieltä huoneesta, niin päätin lähtee kävelemään juna asemalle. Mun hieno aikaansaannokseni painaa ihan törkeesti ja kun matkaa oli n. 5km niin päätin että meen istumaan asemalle mielummin kun roudaan khamojani hiki päässä pitkin kaupunkia. Lämpöö kun on 30○c, niin luultavasti kuolisin ennen kun pääsisin illalla lähellekkään junaa. Mulla oli laatuaikaa kepeät 6h ennen kun juna lähtee, mutta olipahan ilmastoitu rakennus jossa ootella!
Junassa matka meni ihan kivasti, oli upeet maisemat, joka puolella punasta hiekkaa ja pusikkoo silmän kantamattomiin. Pysähdyttiin muutaman kerran ensin Cookissa, joka oli kulta ryntäyksen aikana iso kaupunki, mutta sen jälkeen kuoli kasaan ja suljettiin virallisesti -97. Asukasluku oli 4 ja mää menin ensimmäisten joukossa takasin junaan istumman, etten vahingossakaan jäis sinne autiomaahan.. Toinen pysähdyspaikka oli Kalgoorlie, jossa sitten jäin junaan nukkumaan, kun asemakahvilakaan ei enää ollu auki.
Nyt sitten Perthissä, päivä on kaunis, ja mulla on hyvää aikaa tutustua kaupunkiin (istun kahvilassa ja dataan..) ja ettiä joku majapaikka.
Kuvia tää tabletti ei suostu vieläkään lataan nettiin, en sit tiiä onko vika mun laitteessa, vai ohjelmassa, mutta toimi ei jokatapauksessa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti