Mistä mä sen tiedän, ollaanko jo siellä? Pitäskö mun jatkaa, vai onko menty jo hukkaan? Miten mä sen tunnen jos mä löydän sen? Mistä tunnen onnen kun mä ohi kävelen?

Huh, jos Suomalaiset on hyviä keksimään juhlia, joiden takia voi ryypätä, niin kyllä ne keksii juhlansa leipoakkin! Olin reipas ja isänmaallinen ja leivoin tällä viikolla ekaks Runebergin torttuja ja sitten lauantaina laskiaispullia. Harmi vaan, että en päässy korkkaamaan pulkkamäkeä, niin piti sitten korkata uima-allas. Ei sillä että olisin ollu surun murtama, tää käy vallan mainiosti.

On ne Runebergin torttuja, uskokaa pois!

Jee! Tervetuloa aamu-uinnit!

Sen lisäks että oon leiponu, ajoin myös ekan kerran täällä autoa ja tein vähän suunnitelmia tulevaisuudelle. Oli kyllä aika kokemus se autolla ajo, ihan ku ois ollu ekaa kertaa auton ratissa, kun kaikki vaihdekeppiä ja vilkkuviisaria myöten oli väärällä puolella. Onnistuin muunmuassa sörkkäämään ilmastoinnin pois päältä, kun en löytäny vaihdekeppiä ja pistään pyyhkiät täysille ja vilkuttaan vasemmalle, kun käännyin oikeelle.. Noo ainakin pysyin tiellä, että hyvä alku sinänsä.

Oon tosiaan tehny vähän suunnitelmia, kun alunperinkin oli tarkotus mennä töihin täällä, niin päädyin sitten semmoseen, että oon täällä vielä ens viikon, kun mennään alkuviikosta maakuntamatkaileen ja loppuviikosta käymään Brisbanessa ja sitten lähen kuukaudeks poimimaan omenoita ja mansikoita tohon muutaman sadan kilometrin päähän ja sitten sen jälkeen kun on vähän pätäkkää, niin osallistun barthender koulutukseen ja majailen sitten Sydneyssä toisen kuukauden. Ajattelin, että siinä saa kätevästi monta kärpästä yhellä iskulla, kun siihen koulutukseen saa majotuksen ja ehkä töitäkin, tapaa ihmisiä ja näkee kaupunkia. Hyyvä!

En uskaltanu pussata ja kokeilla muuttuisko toi prinssiks, niin tyydyin vaan silittämään

Muuten oon oikeestaan vaan loikoillu ulkona ja lukenu paikallisia lehtiä ja kierrelly paikallisilla superostareilla.. Ei pitäs, kauheeta itsensä kiusaamista.. Onneks täällä on paljon hennesin tyylisiä halpakauppoja, että saan shoppailu himoni tyydytettyä parilla kympillä. Paikalliset ostarit on kyllä ihania, ja varsinkin kaikki kuppilat mitä ne sisältää, tekis vaan mieli mennä joka kahvilaan istumaan ja syömään kun ne on niin viihtyisän näkösiä!

 Jaa nii ja jos ihmettelette näitä tekstien otsikoita, niin ne on laulujen sanoja, ei mitään pimeitä ajatuksia mun pään sisältä.. Joskus kun saan aikaseks ja jaksan perehtyä niin voin laittaa ne biisit esille johonki.